Samulin fiiliksiä

Moi kaikki, täällä kirjoittelee ensimmäistä kertaa Samuli. Tulin kertomaan tänne vähän tämän kauden fiiliksiä ja tuntemuksia matkan varrelta. Tosiaan tämä on minun ensimmäinen kokonainen kausi koirajuoksun parissa. 

Urheilun puolella taustani on pääasiassa erilaiset joukkuelajit ja kuntosali. Kuitenkin kun ajatus koirajuoksusta alkoi kehittyä niin tiedossa oli, että kuntoa pitää saada lisää ja roimasti. Niin luovutinkin vastuun treeneistä Jonnan käsiin ja päätin vain tehdä mitä sanotaan. Paljon erilaisia treenejä on saatu tehtyä niin juosten, kuin myös pyörällä polkien. Olen ollut positiivisesti yllättynyt erilaisista ryhmälenkeistä, missä olemme käyneet. Treenit tuntuvat porukassa myös paljon helpommalta. Kehitystä peruskunnon puolella on tullut reilusti lisää, mutta kuten Oulun SM-kisoista huomattiin, matkaa on vielä edessä. Se tosin oli jo tiedossa, kun tosissaan treenejä on tehty vasta alle vuosi. Treenini on koostunut nyt erilaisista vedoista, polkujuoksusta ja pyörä- sekä kickbikelenkeistä. Treeneissä on pyritty pitämään riittävästi vaihtelua, jotta palautuminenkin on nopeampaa ja treenit myös eri tavalla rasittavia, ettei aina vain juosta.

Nyt olemme matkalla Jämille kisaamaan. Minulla on edessä ensimmäiset kaksipäiväiset kisat. Jännittää nähdä miten jalat ovat palautuneet sunnuntaihin toiseen starttiin ja saanko pidettyä riittävää vauhtia päällä. Kisakoirakseni valikoitui Keesi, jonka kanssa olen juossut aikaisemmin vain viestin yhteislähdön ja joitain treenejä.

Tällä hetkellä isoimmat kehityskohteeni taitaa olla siirtynyt peruskunnosta vauhtikestävyyden puolelle ja saada vielä se viimeinen vaihde itselle päälle eli siis mm. loppukiriin pitää saada väännettyä vielä vähän lisää virtaa, ettei loppumatkasta tapahdu hyytymistä.

Sanoisin, että vahvuuksiini kuuluu jalkapallostakin kumpuavat nopeat rytminvaihdot ja suhteellisen hyvä kiihtyvyys. Lukisin myös edukseni, että en osaa liikaa jännittää. Tottakai ennen kisoja pientä kihelmöintiä tuntuu ja se on hyväkin, mutta muuten jätän jännittämisen Jonnalle ja pidän omat ajatukseni omassa suorituksessa.

Koirajuoksuun pääsin mukaan puoliksi vahingossa. Yhdet treenit piti käydä muuten vain Jonnan kanssa ja siitä ajatus kypsyikin mahdolliseen harrastesarjan starttiin Brunon kanssa. Futisjoukkueeni tuli päätökseen ja edessä olikin päätös, että etsiäkkö uusi joukkue vai kokeilla totisemmin koirajuoksua. Päätin kuitenkin lähteä                                                                 koittamaan siippiäni koirajuoksun parissa.

Jonna alkoi ennen kesää syöttää ajatusta, että ottaisimmeko koiranpennun 1.5 vuoden kuluttua, mikä nopeasti muuttuikin muutamaan viikkoon. Nopeasti se kävi ja niin pieni Bella muuttikin meille ja ihana pentuarki sai alkaa. Bellasta treenataan mulle kisakoiraa, mutta tietty Jonnakin pääsee kisaamaan sillä. Nyt kun Bellallakin alkaa vähän olla ikää niin huomaa, etät ei siltä koiralta ainakaan pää tule juoksussa loppumaan ja uskon että saadaan siitä mahtava kisa- ja treenikaveri. 

Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu, että voimatreenit salilla saadaan taas vakituisemmin treeniohjelmaan ja luultavasti talvella keskitytään pidempiin lenkkeihin, eli peruskunnon rakentamiseen. Ajatukset alkavat jo pyöriä myös mahdollisissa kevään Viron kisoissa. Ne on todella hienosti järjestettyjä ja osallistujiakin juoksuluokissa riittää vähän enemmän.

Haluankin kiittää koko Team Lipposta, joka on mahdollistanut treenaamiseni ja kisaamiseni. Varsinkin, kun minulle on luotettu Bruno kisa- ja treenikaveriksi. Sainkin aluksi kuulla pieniä kauhutarinoita, ettei Bruno ohittaisi kunnolla. Sen eteen alettiin tehdä hommia ja luotin koiraan alusta saakka 110% ja jo ensimmäisessä harrastesarjankisassamme pääsimme tekemään ohituksen täysin tuntemattomasta ohitettavasta ilman mitään ongelmia. Ollaan Brunon kanssa niiltä osin samanlaisia, että tehdään se, mitä parhaiten osataan. Eli juostaan niin kovaa radan läpi, kuin kumpikin pystyy ja jätetään miettiminen muille.

Hirveä määrä tulee olemaan treenitunteja ja kilometrejä edessä, jotta tulevan kauden tulokset saadaan paranemaan. Eipä tuo tule ongelmia tuottamaan, kun saa mukavassa porukassa harrastella.