Jämi SM 2018

Me saavuttiin perille jo perjantaina illalla. Kasattiin leiri auton ympärille ja käytiin kiertämässä rata, jonka jälkeen suunnattiin autoon nukkumaan. Lauantaina aamu alkoi hyvin. Aamupala, kamat päälle ja ajajienkokoukseen. Sen jälkeen ajattelin taktisesti ja lähin iskän matkaan kiertämään radan, ku tiesin että saan hyvin neuvoja ajolinjoihin, millä säästetään tärkeitä sekuntteja. Rata oli ihan kiva, tosin mua harmitti ku pari ”pahinta” paikkaa oli jätetty pitkältä matkalta pois. Vähän oli myös meidän mielestä liian pitkä (n. 7km), kun EM-kisoissakin on 4.8km, niin ois pitäny olla lähemmäs sitä. Joka tapauksessa matka oli mikä oli.

  Mä pääsin pienen säätämisen jälkeen lämmittelemään omassa rauhassa kuulokkeet päässä rullille, jotka olin raahannu koirakärryyn, ettei mua häiritä. Mulla oli vähän jännitystä havaittavissa ja siksi tunteet pinnassa, joten alkulämmittely ois voinu sujua paremminkin.

  Lähtöön kuitenkin selvittiin ja ihan kunnialla maaliinkin. Pari paikkaa löyty, mistä ajattelin et sunnuntaina vois ajaa paremmin. Tehtiin matkalla kuitenkin puhdas ohituskin. Mä kisasin siis meidän Simpsonilla, joka on ollut vähän sivussa treeneistäkin vielä pari viikkoa sitten, reilu kuukausi sitten tehdyn sylkirauhasten leikkauksen takia. Simpson on kuitenkin jostain ihmeen syystä tosi hyvässä kunnossa ja jätkä veti koko matkan hyvin edellä, tietenkin välillä vähän remmi löysällä, mutta jarruihin ei tarvinnut koskea kertaakaan. Mulla loppui viimeisillä kilometreillä voima ja jouduin ihan suosiolla vetämään ylämäetkin rullaamalla, enkä jaksanut enää nousta putkelle. Loppukiriin kuitenkin keräsin itteni ja viimiset voimat ja se vedettiin putkella.

  Loppupäivä meni sosialisoitumiseen ja seuraavan päivän jännittämiseen. Tässä kohtaa tilanne oli 4. sija (7s kolmanteen sijaan ja 11s toiseen sijaan), joten olin jo lähes luopunut mun tavotteesta saada mitali. Olin siis valmiiksi laskenut, että saattais olla pienet mahikset, mutta et tiukille menis... Ja vaikka lähdin sillä asenteella, että katon vaan miten menee, koska päätavoite on seuraavalla kaudella, ni kyllä sitä kilapiluviettii ja voitontahtoo silti löytyy.

  Sunnuntaina oli vähän rauhallisempi aamu. Ehin tekemään alkulämpän hyvissä ajoin ennen starttia ja sain ihan rauhassa vaihtaa vaatteet ja laittaa hiukset yms. Mä olin koko edellisen illan käyny päässäläpi lauantain suoritusta ja elättänyt toiveita, et voitas nousta kolmannelle sijalle ja pelastaa mun SM-mitaliputki (on tullu napattua SM-kisoista mitali joka vuos 2013 alkaen). Ajattelin et meillä ei ainakaan oo enää mitään menetettävää ja päätin kokeilla polkee koko matkan pienellä vaihteella, enkä voimalla. Lauantaina olin vetäny esim. kaikki ihan pienet nousut putkella, sunnuntaina vaaan pyöritin pienellä vaihtella. Tää taktiikka toimi, näin maalisuoralla et oltiin saatu edellistä kiinni ja kannustin itku kurkussa Ponin vielä loppukiriin. Maalissa oltiin kyllä annettu kaikkemme ja se riitti kolmanteen sijaan. Olin varsinkin toisen päivän suoritukseen tosi tyytyväinen ja koira oli paras mahdollinen. Toisenakin päivänä jaksoi vielä vetää koko matkan remmi kireellä eikä väsyny huomattavasti loppuun. 

  Taso oli kyllä ihan kohillaan, ei me huonoille hävitty! Mun päätavoite on siis ens kauden SM- ja MM-kisat. Sillon ois haaveena kisata jo mun kovaa vauhtia kasvavan pentusen kanssa. Ollaan laskettu et Brunolla pitäis just ja just riittää ikä. Tälle kaudelle kisataan vielä EM-kisat, mihin mulla ei oo varsinaista tavoitetta sijoituksen suhteen, mutta me tehdään Ponin kanssa parhaamme ja katotaan mihin se riittää.

  Iso kiitos äidille ja iskälle, kun ootte treenannut koiria. Varsinkin äiti on jaksanut treenata niitä myöhään illalla ja aikaisin aamulla vaan mua ja iskää varten, enkä mä oo muistanut kiittää tarpeeksi, kiitos!! <3

  Mä myin ennen kauden alkua mun vanhan täysjouston pois ja ostin tilalle hiilikuituisen jäykkäperän ja sitä ollaan iskän kanssa vähän kevennetty vaihtelemalla osia ja mä oon sivussa onnistunut vähän hajottamaan rengasta ja vannetta... Kiitos pyörähuollosta iskälle ja Foxcompille, mistä ollaan hommattu uusia pyöränosia ja kiikutettu sinne mm. mun vanne, kun oli mun jäljiltä vähän lommolla, mutta nyt taas ihan käyttökelpoinen!

  Kiitos myös Kai Immonen ja Kainpo. Meillä on käytössä kainpon narut ja adapterit ja kaikki on toiminut hyvin, oon ollut tosi tytyväinen ja voin kyllä suositella!! Meillä on käytössä myös FitDogin energia- ja palautusjauheet, joita ollaan taas käytetty läpi kauden.

Jämin kuvat: Jarkko Parikka