Perjantaina hyppäsimme äitini ja isäni kanssa tien päälle auto pakattuna ja vähän jännitystä ilmassa (ainakin mulla). Kisapaikalla koirien pissatus/ruokkiminen ja pää tyynyyn. Aamulla heräsin kuudelta, äiti ja iskä lähti juottamaan koiria ja mä heräsin siihen että koko vartalo oli yks jääkalikka ja makuupussin vetoketjuki meni jumiin ku yritin sen laittaa kiinni, niin mun tuuria...
Nousin ylös seitsemän jälkeen, ja aamupalaa sain vielä syötyä jännitykseltäni. Loppuaika ennen starttia olikin aika jännittämistä. Mun startti oli 11.00 ja lähdin Rallin kanssa tyhjälle. Rallia se ei onneks haitannu ja hauveli veti koko matkan tosi hienosti. Maaliin tuli ihan kuolleena, jännittämään aikoja. Hieman lisäsrtessiä loi se, että me juostiin Ronjan (Ronja on uusi junnu <3 joka juoksi Rallin ikäisellä seisojalla) kanssa täsmälleen sama aika: 7.43, keskinopeus 19.5km/h.
Me käytiin syömässä (pastaa :D) ja kaupassa, jonka jälkeen me palattiin takasin kisapaikan parkkikselle. Mä lähin sieltä jossain vaiheessa hotellille jossa Aliina ja Eemeli yöpy. Loppuilta kulukin kuntosalilla laitteilla pelleilemisen ja telkkarin katselun parissa. Nukkumaanmeno oli aikasin, ja tajusin nukkua pidemmillä vatteilla eikä tarvinnu herätä kylmyyteen.
Sunnuntaina herätys oli samaan aikaan kuin lauantaina, mun startti oli kello 11.31. Lähin lauantaina ekana ja Ronja toisena, joten saman ajan johosta meijän lähtöjärjestys käännettiin eli Ronja lähti ensin ja mä perään. Mä jännitin PALJON, mutta Ralli veti matkan hienosti ja juoksukin tuntui kulkevan hyvin. Mä jo matkalla aattelin et enks vois vaan kävellä maaliin, en kuitenkaan kävelly vaan juoksin niin kovaa ku vaan jalat rullas, kultamitalin toivossa. Tossa matkalla muistin myös yhen jutun jonka Vera tuli mulle sanomaan 2014 SM-kisojen jälkeen. Vera sano mulle et "lupaathan sä voittaa ens vuonnaki, saisit kolme SM-mitalii peräkkäin" mä vähän naurahdin ja sanoin jotain tähän tyyliin "jooh...". Kyllähän se kuulosti siistiltä ajatukselta ja oon sitä välillä miettiny et kuin hienoa ois voittaa 3 SM-kultaa peräkkäisinä vuosina. Toisaalta se on kuulostanu pelottavaltaki ajatukselta, ja siltä et täytyyhän sitä varten treenatakki. Tossa matkalla tiesin et en pysty tekemään hyvän tuloksen eteen mitään muuta ku juoksemaan. Nuori ja hyvin vetävä koira edessä, juoksuvauhti oli kiinni MUN jaloista. Alamäkeen en saanu jarruttaa ja laitoin vaan jalat rullaamaan, täysillä. Kierros tuntu onneks lyhyeltä eli täysii vaan koko matka, mites muutenkaan. Ku loppu lähesty, jalat tuntu jo kamalilta, silti piti ottaa loppukiri. Maaliviivan jälkeen kun lysähdin maahan makaamaan, Tanja tuli kertomaan mulle just sen mitä mä pelkäsin etten kuuliskaan: "Jonna sä voitit". Mä yritin hymyillä en tiiä onnistusko, ku silmät meinas alkaa vuotamaan ilosta.
Me oltiin Rallin kanssa hyvä tiimi, tosin Ralli ois luultavasti lähteny mielellään heti perään toiselle kierrokselle... Mä en, mut viesti oli viel edessä. Juoksin viestissä Rallin siskon kanssa viimisen osuuden. Mä en ollukkaan se tuttu takana juokseva ihminen, ja vetoapua en alkumatkaan saanut. Joku tuli ohi ja silti juoksin edelleen yksin, koira edellä pomppien ja miettien "kuka tuola takana oikeen tulee". Päätin pysähtyä ja koittaa tehä lähtölaskennan "viis neljä kolme kaks yks... VETO" ja sithän me lähettin ja juostiin loppumatka hyvin. Lopputulos oli sija 6. Äitini juoksi Martin kanssa naisten canicross hopeaa ja isäni polki Arlon kanssa miesten pyöräsarjassa sijalle 5.
Koti matka kulu kokeeseen lukiessa, kultainen mitali kaulassa, hymy huulilla. Oon kyllä tyytyväinen koiraani (oikeestaan iskän koiraan, heheh) ja kai sitä saa olla itseenikin vähän tyytyväinen. Toisen päivän aika oli 7.23, keskinopeus 20.3km/h eli sain vihdoin nostettua keskinopeuden yli 20km/h. Harmittaa et tää julkasu tulee nöin myöhään, mut sunnuntai ja alkuviikko oli kokeita ja partio-ryhmän vetämistä joten ei ollu aikaa. Tänäänki kävin suoraan koulun jälkeen lenkillä ja lähin kaverille, ja kotona iltapala naamaan ja blogia kirjottamaan. Viikonlopusta ei oikeen oo kuvia, koska jännitin niin paljon etten pystyny keskittyy kuvaamiseen. Kiitos kuitenkin Jadelle, koirapyöräilyn ja junnujen palkintojenjaon kuvaamisesta. Ite sain siis kuvattua vaan osan palkintojenjaosta ja viestistä pätkiä. Kuitenkin jotain kuvasaldoa viikonlopulta:
|
 |
| viestin yhteislähtö |
 |
| iskä ja Arlo heti lähdön jälkeen |
 |
| matka jatkuu toiselle kierrokselle |
 |
| me ollaan Rallin kanssa matkalla hakemaan palkintoa ja kaverilla on vähän kiire |
 |
| ompa mulla hieno mitalli xD Rallia ei tosin kiinnosta se pätkääkään |
 |
| Ralli ei sit sit voinu istua nätisti mun vieressä |
 |
| <3 |
 |
| tilannekuva luultavasti juuri ennen ku Ralli luikerteli pois pannastaan |
 |
| viestin yhteislähtö |
 |
| naisten canicross sijat 1, 2 ja 3 |
Kiitos Rallin kasvattajalle Samuli Nissiselle, Ralli on kyllä ihan huippukoira!
Ja kiitos lihashuollosta kuuluu Laura Iirelle, joka on monet kerrat hieronut koirien ja meidän ihmisten jumit auki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti