Nyt istun autossa, kirjoittamassa blogia, jalat väsyneinä, mieli iloisena. Mutta palataanpa ajassa päivä taakse päin...
On lauantai, tavarat on pakattu autoon, ja koirat odottavat lähtöä autossa. Automme starttaa pihasta puoli seitsemän aikaan, ja matka Kouvolaan alkaa. Alkumatka kului youtube-videoiden parissa, ja loppumatka nukkuen. Perillä olimme yhdentoista aikaan. Koirien pissatuksen ja hoitamisen jälkeen, olikin aika mennä nukkumaan.
Sunnuntaiaamu alkoi mun osalta väsyneesti, kun vanhempani menivät juottamaan koiria, mä vaan vaihdoin toiseen sänkyyn nukkumaan. Kun sain vihdoin itseni ylös, raahauduin aamupalalle (fleece-peitto kainalossa). Aamupalan jälkeen oli aika vaihtaa jo valmiiksi kisavaatteet päälle. Koirat piti ilmoittaa, ja kävimme kiertämässä radan. Se tuntui jotenki tosi pitkältä, ja aika pehmeältä. Ensimmäinen starttini oli kickarilla Rallin kanssa. Mulla ei ollut urheilulaseja, joten sain heti sadan metrin jälkeen hiekkaa toiseen silmääni, ja toiseen lensi hiekanmurunen melkein heti perään. Molemmissa silmissä oli hiekkaa, joten mun oli pakko yrittää hieroa silmiä ja pitää tangosta kiinni vaan yhdellä kädellä. Sain toisen silmän näkökelvolliseksi, ja toisella näin huonosti. Yritin pitää silmiä vaan sen verran raollaan että näin jotain, mutta ettei niihin kuitenkaan lentäisi lisää hiekkaa. Loppumatka sujui ilman ongelmia, ja Ralli veti koko matkan nätisti. Palkintosijoille ei päästy, me oltiin viidennet ja Rallin veli Riski oli sekunnin meitä nopeempi. Vähänkö ärsyttää, koska me oltais menty se sekuntti tai kaks nopeemmin jos mulla ois ollu lasit. Sai kyllä olla viiminen kerta ku unohdan lasit kotiin ja potkin ilman.
Toinen starttini oli juosten Pörrin kanssa. Alkumatka meni hyvin, ja Pörri veti nätisti. Jossain vaiheessa Pörri kuitenkin rupesi kävlemään ylämäissä, ja musta on ihan ok ettei koira laukkaa ylämäkeen, jos mä tuun juosten perässä. Mutta Pörri-mamma ajatteli ettei ylämäen jälkeenkään tartte laukata, ja se ei oo musta ok. Yritin sit käskyttää Pörrille et "VETO!" ja kehuin sitä, mulla alko pistämäänki, ja Pörri suostui aina välillä laukaamaan kunnes tuli ylämäki. Loppukiri tultiin kuitenkin hyvin, ja annettakoon 8v Pörrille ravaamiset/kävelyt anteeksi. Me oltiin kumminki toiset.
Me jäätiin vielä hetkeksi kisapaikalle palkintojen jaon jälkeen, ja sitten lähdimme ajamaan kohti kotia. Pysähdyimme heti alkumatkasta syömään, ja pissattamaan koirat. Nyt istun autossa, kirjoittamassa blogia, jalat väsyneinä, mieli iloisena. Ensi viikonloppu onkin vapaata, ja sitten alkaa kisaputki.
Kiitos järjestäjille, kisat oli hyvin järjestetty kun oli kummiskin vaan harjoituskisat.
Ja kiitos mun omille kuskeille<3, iskä sai/saa ajaa taas aika monta sataa kilometrä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti