Lähdin tekemään oman parhaan suoritukseni, muiden vauhdista ei ollut kauheesti tietoa. Lähtöpaikka olisi näin jälkeenpäin mietittynä olla vähän parempi, jäin aika taakse ja ensimmäisten puolen kilometrin jälkeen piti suorittaa aika monta ohitusta. Ensimmäiset 10km oli ihan kivat, tiepätkillä sai tehdä töitä, että pysyi vauhdissa, metsässä koitin koko ajan kattella pääsiskö joltain sivulta ohittamaan.
Seuraavat 10km meni vielä ihan ok, tosin muistan vilkasseeni kelloa 15km kohalla ja miettineeni et miten selviin maaliin ku puoletkaan matkasta oo vielä menny... (no mutta, selvisin maaliin ;D).
Viimeiset 10km oli kaikista kamalimmat, lähinnä taistelua omassa päässä, jatkaakko vai eikö jatkaa samaa vauhtia, kun tuntuu pahalta, koska ketään ei pakota niin hiljentääkkin pois. Kisassa kun olin, niin hiljentäminen olisi ollut luovuttamista, joten samalla vauhdilla jatkettiin. Voimat alkoi myös olla aika lopussa, kunnollisesta tankkaamisesta olisi ollut hyötyä (sitä, että olin syönyt aamulla leivän ja rahkan, ennen kisaa saanut juotua varmaan 3dl vettä ja vedettyä ennen starttia yhden geelin ei taideta laskea edes huonoksi tankkaamiseksi...).
Matkaa taisi olla jäljellä suunnilleen 2km, kun ajoin toisen kisaajan perässä harhaan, polulle, joka oikaisi varmaan 300m. Perässä olevat ajoivat oikeaan suuntaan, joten tajusin olevani väärällä polulla. Käänsin pyörän ja lähdin ottamaan kiinni mun perässä ajaneita kisaajia. Samalla ajattelin, että matka maaliin on niin lyhyt, että ihan sama ottaa jo loppukiri. Maaliin oli alle kilometri, ehkä 500m, kun sain muutaman kisaajan porukan kiinni ja jäin siihen taakse. Vähän harmitti, kun olisin saanut otettua kovemman loppukirin, mutta en päässyt ohi. Kisa meni silti odotettua paremmin, ylsin 3. sijalle.
Sillä aikaa, kun mä olin polkemassa ja rääkkäämässä itteäni, iskä oli kattellu kisapaikalla näytillä olevia pyöriä ja iskenyt silmänsä yhteen. Käytiin sitte molemmat sitä kokeilemassa ja oli kyllä ihana!! Ei kuitenkaan lähtenyt (ainakaan vielä) meidän matkaan, mutta taitaapi olla mietinnässä...
Edellisenä viikonloppuna oltiin treenileirillä, siitä tulee juttua tällä viikolla, kun on aikaa kirjotella. Viime viikolla olikin aika sairastaa pitkästä aikaa... Ja koulussa oli vielä viimeinen tsemppaus, lukuvuoden vika koeviikko.
Jos joku ei ole vielä eksynyt meidän faceen tai instagramiin, niin käykäähän kurkkaamassa. Varsinkin instagramin puolella on tarkoitus aktivoitua nyt kesän aikana, joten sieltä tulee löytymään kuvia niin koirien, kuin ihmistenkin treeneistä.
Loppuun vielä iso kiitos iskälle, mun kisoihin kuskaamisesta ja kuvaamisesta!! Ja onnea kaikille kisoissa menestyneille!
